*

Vasuri Jaska Rohkeutta on välittää.

Kuntouttava työtoiminta

Arviointikertomuksen sivuilla 24 – 26 arvioinnin kohteena on ”kuntouttava työtoiminta”. Toiminta perustuu vuonna 2001 säädettyyn lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta. Sen mukaan kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluu pelkän työttömyyden perusteella. Se koskee vain perusterveitä työkykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä, ei ketään muita.

Kuntoutustarpeen pääsyynä on nimenomaan työttömyys:

”laissa asiakkaaksi määritellään työtön henkilö, joka saa työttömyyden perusteella toimeentulotukea tai työmarkkinatukea.” (STM: Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja s.13)

Laki on työnhakijaa velvoittava ja sanktioitu. Vaikka aktivointisuunnitelma pitää laatia yhteistyössä asiakkaan kanssa, jo kieltäytyminen sen allekirjoittamisesta johtaa kahteen sanktioon – työmarkkinatuen menettämiseen ja alennettuun toimeentulotukeen. Sen sijaan kunnille – järjestäjille - ei ole mitään sanktioita siitä, millaista kuntouttavaa työtoimintaa ne järjestävät. Kuinka hyvin se sisällöllisesti vastaa asiakkaan yksilöllisiä tarpeita – vai vastaako lainkaan?

Tuntemattomassa Sotilaassa Lammio määräsi Antti Rokan asettelemaan kiviä kinttupolkunsa reunoille. Tästä ”lumetyöstä” kieltäytyminen johti Rokan sanktiouhan armoille. Koskelaa ei edes nuhdeltu typerästä työmääräyksestään.

THL:n tekemän tutkimuksen mukaan kuntouttava työtoiminta lisää hyvinvointia, mutta ei johda työllistymiseen. Vain noin viisi prosenttia siirtyi töihin avoimille työmarkkinoille tai ammatilliseen koulutukseen, kun taas 20 prosenttia siirtyi uudelle kuntouttavan työtoiminnan jaksolle.

Arviointikertomuksessa (s. 25) todetaan, että

”kuntouttavaan työtoimintaan liittyy usein tarve mielenterveys- ja päihdepalvelujen sitomiseen osaksi asiakkaan kuntoutuksen kokonaissuunnitelmaa. Tältä osin tarpeeseen ei ole kaikilta osin pystytty vastaamaan, ja että tähän tarvitaan erikoisosaamista ”

Pitäisikö tuohon erikoisosaamisen puuttumiseen jotenkin vastata? Vai olemmeko tyytyväisiä vain siitä, että kuntouttavaan työtoimintaan säntillisesti osallistutaan, ja siten säästetään kaupungilta ns. Kela-sakkomaksuja.

Johtopäätöksissä ja suosituksissa (s.26) todetaan, että

”Asiakkaille, jotka eivät hyödy kuntouttavasta työtoiminnasta, tarvitaan välityömarkkinoita. Elinkeinojen kehittämisohjelmassa tämä on jäänyt vähälle huomiolle.”

Mitä tällä tarkoitetaan? Työ- ja elinkeinoministeriön ”välityömarkkinat”- käsitteen määritelmässä ne jakaantuvat a) aktiivisen työvoimapolitiikan ja b) aktiivisen sosiaalipolitiikan palveluihin. Työharjoittelu, työelämävalmennus, palkkatuettu työ ja kuntouttava työtoiminta kuuluvat ns. välityömarkkinoihin, ovat osa sitä.  Yhteistä tässä on, että he eivät tee täyttä työpäivää eivätkä saa täyttä palkkaa, tai saavat vain vähäisen ylläpitokorvauksen.  

Lopuksi. Mielestäni kaupungin tulisi teettää asiakastyytyväisyys-tutkimus ”kuntouttavaan työtoimintaan” osallistuvien keskuudessa. Siinä selvitettäisiin toiminnan nykytilaa, kipukohtia ja kehittämistarpeita asiakasnäkökulmasta.

Puheenvuoro valtuuston kokouksessa 14.5.2012

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Michael Perukangas

Valtakunnallisen työpajayhdistyksen eduskuntavaalipaneelissa 14.3. viime vuonna kaikkien eduskuntapuolueiden ehdokkaat olivat liikuttavan yksimielisiä siitä, että nuoria ei saa päästää syrjäytymään. Puolueiden erot olivat mikroskooppisia. Ainakin vaalien alla poliittista tahtoa nuorten yhteiskuntatakuuseen näyttäisi löytyvän.

Perussuomalaisten ehdokas Timo Elo korosti yrittäjyysvalmiuksien opettamista yhä nuoremmalla iällä ennaltaehkäisyn keinona, ja myös RKP:n Mikaela Nylander peräänkuulutti ennaltaehkäisevän näkökulman läpäisevyyttä kun taas vihreä ehdokas Timo Juurikkala oli sitä mieltä että vastuunkannon korostaminen on kuin sammutettaisiin jo palanutta taloa kun pitäisi ensin varmistaa että talo on paloturvallinen.

Elo näki tarpeelliseksi yksin polemisoida työpajatoiminnan opinnollistamista vastaan, nähden siinä vaaran perinteisempiä koulutusreittejä kulkevien syrjintään luomalla etuoikeutettu väylä syrjäytyneille. Työpajayhdistyksen puheenjohtaja Markku Hassinen ja ehdokkaista Juurikkala etunenässä pitivät Elon huolta paitsi käsittämättömänä, myös turhana. Demariehdokas Pekka Tuuri oli sitä mieltä että koulutusta vastaamattoman työn vastaanottamisen pakko rapauttaa nuorten uskoa koulutukseen kun taas Nylander ja KD:n Sari Palm näkivät tarpeelliseksi opettaa vastuuntuntoa ja lisätä yhteiskuntarauhaa velvoitetyöllistämällä. Nylander ja Palm tosin unohtivat, että eihän niitä töitä ole. Lisäksi he unohtivat, että ehkä havainto siitä, että kaikella työllä ei kykene ansaitsemaan sen vertaa että sillä voisi elättää itsensä, saattaa rapauttaa nuorten - tai kenen hyvänsä - työhaluja.

Kun Vasemmistoliiton Sirpa Puhakka muistutti nuoriso-ongelmien kovasta ytimestä, minä puolestani muistutin paikallaolevia ehdokkaita siitä, että tutkimukseni mukaan nuorten työpajatoiminta on yksi tehokkaaksi ja mielekkääksi havaittu keino ehkäistä syrjäytymistä. Kova ydin on kovempi ja syvemmällä kuin Puhakka toivoo, mutta ei heidän tilanteensa ole toivoton. Niillekin hyvin harvoille nuorille, jotka eivät ole kuntoutettavissa mihinkään, se lisää joka tapauksessa elämän mielekkääksi kokemista ja elämänhallintaa, johonkin kuulumisen tunnetta ja mahdollisuutta kokea muokkaavansa maailmaa, näkemällä tekemisensä jäljet. Maahanmuuttajanuorille työpajatoiminta voisi olla erityisen hyödyllistä, madaltaen työllistymisen esteitä, esimerkiksi parantamalla nuorten kielitaitoa ja lisäämällä heidän tuntemustaan suomalaisen yhteiskunnan pelisäännöistä, muistutti Kokoomuksen Fatbardhe Hetemaj.

Yleisöpuheenvuorossaan Peter Rolin Sveps-työpajalta muistutti etsivän työparitoiminnan ja starttivalmennuksen välisen saumattoman jatkumon tärkeyttä. Hassinen muistutti starttivalmennuksessa olevan kyse siitä, että kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat nuoret tarvitsevat tukea selviytyäkseen työpajatoiminnassa, ollakseen valmennettavissa mihinkään. Starttivalmennus ottaa "vastaan" nämä nuoret ja saattaa heidät työpajan hellään huomaan.

Karoliina Koskinen taas jakoi Hetemäen huolen yritysten yhteiskuntavastuun kantamisen hankaluudesta. Harmaa talous voi tehdä tyhjäksi työssäoppimisen, muistutti Koskinen, koska pimeä työ ei oikein ole cv-kelpoista.

Niillekin nuorille, joille työpajatoiminta ei toimi välityömarkkinoiden instrumenttina, se voi olla päämäärä sinänsä. Työpaja voi olla ainoa ja paras mahdollinen maailma niille, joille työelämän ja ympäröivän yhteiskunnan tehokkuusvaatimukset ovat mahdottomia ja puheet kokoomuslaisesta paremminvointivaltiosta tarttuvat kurkkuun. Työpajatoiminta voisi olla hyödyllistä kaikille, vähän niinkuin peruskoulun TET-jaksokin. Kaltaiseni mallioppijakin olisi saanut työpajajaksosta paljon irti, ja työpajatoiminnasta tuleekin tehdä yksi oppimisen vaihtoehto lukioiden, ammattikoulujen ja oppisopimuksen rinnalle.

http://perukangas.blogspot.com/2011/03/tyopajatoim...

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Hienoa, että joka neljäs vuosi on joitain paneleita.
Olisi vielä sellainen paneli, johon työttömätkin kutsuttaisiin. Parempi olisi, jos järjestettäisiin puitteet, jossa työttömät voisivat itse ideoida toimintansa. Virkamiehet voisivat jäädä hoitelemaan virkojaan, mutta olisivat kutsuttuina käytettävissä.

Koko ajatus siitä että nuoret ja vanhemmat työttömät eivät voi työskennellä keskenään on jo sinänsä tuomittavaa.
Vanhoilla "kovalevyillä" on paljon opetettavaa nuorille "disketeille" ja päinvastoin.

Sitten kun halutaan todella alkaa keskustelemaan asioista, niin ottanette yhteyttä.

Henry

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Juuri näin.
Tämä "kuntoutettava toiminta" on täyttä höpöjuttua ja vain työkalu pakoitekoneiston käsissä. Väite voi tuntua oudolta sellaiselle ihmiselle, joka ei ole itse käynyt läpi tätä kujanjuoksua.

Mahdollisuuksia on monia, mutta tässä homman eräs aspekti aivan lyhyesti:
- Joku perustaa ns. sosiaalisen työpajan.
- EU rahaa saadaan tähän toimintaan.
- Ihmiset sullotaan sinne ja heidät määrätään tekemään kaikenlaista diibadaabaa.
- Ihmiset voivat periaatteessa myös ehdottaa tehtäväksi vapaaehtoistyötä, mutta koska melkein kaikkeen vapaaehtoistyöhön löytyy jo toimija, se kielletään.
- Jatketaan diibadaaban tekoa.

Esimerkki diibadaabasta, jossa olen ollut mukana:
- tietokoneiden romuttaminen. Ihan järkevä homma sinänsä.
- tietokoneen kovalevyssä sekä CD-soittimessa on pieniä peukalon kynnenkokokoisia sähkömoottoreita.
- Käskettiin erotella näistä moottoreista kupari, eli pihdit sanoi "raks" ja päästiin käämitykseen käsiksi. Käämitys puretaan auki.
Tulos: Noin 5-10 gramma kuparia päivässä!
"Työstä" kieltäytymisestä olisi seurannut sanktioita.

Paljon suurempi ongelma on kuitenkin se, että tässä joutuu odottamaan eläkkeelle pääsyä, jotta voi perustaa toiminimen ja ryhtyä mm. yhteiskuntaa hyödyttävään vapaaehtoistoimintaan - ilman pakoitekoneiston pakotteiden pelkoa. [1,5 vuotta vielä jäljellä.]

Henry

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Miksi vain oikeille ihmisille kuuluu hyvinvointi, työ sun muut oikeiden ihmisten oikeudet?

Kuka peijakas on saanut suomalaiset luulemaan, että ei-oikeille kuuluu työttömyys, kuukaudessa raha jolla ei elä, lyhvempi elämä kuin muilla ja välillä armosta annettu siirto getosta keskitysleiriin eli kuudennen luokan työpaikka kuudennen sektorin hoteissa kuudennen sektorin palkkoineen?

Oletko muuten nähnyt oikeistolaista pitkäaikaistyötöntä?

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Työtön ei tarvitse aktivointia. Päättäjät kohdallaan tarvitsisivat, eli napinpainajaihmiset joiden ylivallasta kirjailija Urho Ketvel varoitteli vuosikymmeniä sitten.

En ole koskaan nähnyt aktiivista työllistämispolitiikkaa ja tuskin koskaan poliitikkoa, joka olisi aktiivinen muissa kuin omissa ja perheensä asioissa, mitä työllistämiseen ja etujen hankkimiseen tulee. Napamiehillä napa on isompi kuin muilla, siihen kuuluvat oman itsen laajentumina muutamat muutkin.

Näistä asioista ja ns. työllisyyden"hoidosta" olisi paljon sanottavaa, mutta mitä se tointaa.

PS Muutaman kuukauden aikana on kuollut viisi minulle erittäin läheistä ihmistä. Eilen kuoli isäni serkku, joka hauskasti käytti puheissaan tointaa-sanaa.

Käyttäjän jaakkoportti kuva
Jaakko Portti

Kuntahan ei lakeja säädä. Voisi valtuutettu tietysti vain paasata asiasta, mutta mitä se hyödyttäisi.

Mielestäni oikeampi väylä on yrittää vaikuttaa siihen, miten se kunnassa järjestetään lain puitteissa, jotta siitä olisi todellista hyötyä työttömälle.

Monesti se toiminnan sisältöpuoli on ylhäältä määrätty, eikä lainkaan "pakkopullana" auta, kiinnosta, sovi, motivoi työtöntä. Ei pidä tyytyä kuntouttamaan kuntoutuksen takia, vaan kuntoutumisen vuoksi.

Tässä aloite:

ALOITTEEN SISÄLTÖ:

Rovaniemen kaupunki teettää asiakastyytyväisyys-tutkimuksen ”kuntouttavaan työtoimintaan” osallistuvien keskuudessa.

Siinä selvitettäisiin toiminnan nykytilaa, kipukohtia ja kehittämistarpeita asiakasnäkökulmasta.

ALOITTEEN PERUSTELUT:

Tarkastuslautakunnan arviointiraportissa (s.25) todetaan, että ”kuntouttavaan työtoimintaan liittyy usein tarve mielenterveys- ja päihdepalvelujen sitomiseen osaksi asiakkaan kuntoutuksen kokonaissuunnitelmaa. Tältä osin tarpeeseen ei ole kaikilta osin pystytty vastaamaan, ja että tähän tarvitaan erikoisosaamista ”

Asiakastyytyväisyys-tutkimuksen tulosten perusteella kuntouttavaa työtoimintaa voidaan kehittää edelleen ja organisoida enemmän asiakaslähtöisesti.

Tämän perusteella myös kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuus paranisi.

Käyttäjän jaakkoportti kuva
Jaakko Portti

Juuri tuohon suuntaan toimintaa on kehitettävä. Ongelma palvelujen sisällön ja toimintatapojen suhteen on Rovaniemelläkin tunnustettu. Tunnustamisen pitäisi johtaa sitten niiden muuttamiseen. Millaiseksi? Ehkä kannattaisi kysyä käyttäjiltä, asiakkailta. Sitä varten jätin aloitteen.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Sen verran olen ko. toimintaan perehtynyt, että työllistämisvaikutus on kohdistuu virkahenkilöihin, jotka ko. asian tiimoilla touhuavat.

Voi veljet kun nauroin päin naamaa toiminnasta vastanneelle naispuoliselle henkilölle työkkärissä. Olin erehtynyt päivästä ja se oli jo sinällään rikos. Tuijotuskilpailua kesti muutama minuutti ja kyseinen virkailija vaihtoi väriä liikennevalojen tavoin. Sitten pamahti 3kk:n ehdoton lappu. Olisiko pitänyt suuttua. Ei todellakaan, koska en ollut rikollinen. Syylliset löytyivät kyllä ihan jostain muualta. Kasvottomasta byrokratiasta. Juttu kuivui kokoon kun ylemmältä taholta puututtiin asiaan ja saamani paperi revittiin silmieni edessä kahtia.

Että sillei....

Toimituksen poiminnat