*

Vasuri Jaska Rohkeutta on välittää.

Kaikki blogit puheenaiheesta Sosiaali- ja terveydenhuolto

Kaksi osuuskuntaa jossa henkilökohtainen terveysdata on demokratisoitu

Henkilökohtaisen terveysdatan mahdollisuudet ja riskit ovat meneillään olevan digitaalisen murroksen aikakaudella valtavat. Potentiaali helpottaa parempien hoitojen kehittämistä on suuri. Toisaalta esimerkiksi terveysdataan kohdistuvat tietomurtohyökkäykset ovat kasvaneet räjähdysmäisesti, eikä kaupallisten tahojen säätely ole pysynyt teknologian kehityksen perässä.

Osuuspankin vakuutustoiminnan ja sairaalaverkoston tulisi olla edelläkävijä terveysdatan ja osuustoiminnan yhteenpunomisessa. Ohessa kaksi terveysdataosuuskuntien lippulaivaa:

1. MIData

Maakuntauudistus tuhoaa lähidemokratian

Mikäli Suomen kunnat eivät lähde kapinaan hallituksen maakuntauudistusta vastaan tulee valta Suomessa keskittymään muutamalle suurella kaupungille. Tämä selviää hyvin Suomen lähi- ja perushoitajaliiton tekemästä laskelmasta.

Laskelmassa on käytetty hyödykseen dataa viimeisimmistä vaaleista ja niiden perusteella tehty paikkajako tuleviin maakuntavaltuustoihin. Esimerkiksi Uudellamaalla Helsinki tulee saamaan 55 edustajaa 99 paikkaiseen maakuntavaltuustoon. Espoon ja Vantaan ottaessa lähes tulkoon loput paikat.

Helsinkiläisten oikeusturva vaarassa

Olin tänään valtuuskauden 2017-2021 ensimmäisessä Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan jaoksen kokouksessa, missä toimin jaoksen varsinaisena jäsenenä. Jaoksessa käsitellään helsinkiläisten muutoksenhakuasioita sosiaali-ja terveysasioissa esimerkiksi asumispalvelumaksuja, sairaalamaksuja, perintäpäätöksiä, kotihoidon maksuja, laitoshoidon maksuja, omaishoidon tuen maksuja, kuljetuspalvelun maksuja ja vammaispalvelumaksuja. Jostain syystä kokouksen esityslistalla oli tänään 127 muutoksenhaku asiaa.

Hyväntekeväisyyttä?

Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskennelleenä henkilönä olen tutustunut ilmiöön, että hädänalainen henkilö on tarpeellinen auttajalleen. Jos ei rahaa, niin ainakin mainetta ja sädekehä on palkintona, mutta nykyisin enemmänkin rahaa, kolmannellakin sekorilla.

Bisnekselle on otollista ns. myrskyisä toimeliaisuus (venäläinen sanonta), jolloin ääntä kyllä pidetään, apua ollaan antavinaan, mutta hädänalainen ei tule autetuksi (voimaantuminen) vaan hänet kroonistetaan pitkäaikaisen avun tarvitsijaksi.

Lukuja Suomen sotehistoriasta

Eduskuntapuolueet löysivät maaliskuussa 2014 yhteisymmärryksen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisesta Suomessa. Jyrki Kataisen kuuden puolueen hallitus (kokoomus, sdp, vihreät, vasemmistoliitto, rkp ja kd) sekä oppositiopuolueet keskusta ja perussuomalaiset hieroivat saman vuoden kesällä sote-lain yksityiskohdat kuntoon.

Jokaiselle oikeus tahdon mukaiseen hoitoon elämän loppuvaiheessa

Hoitotahto on etukäteen annettu tahdonilmaus omasta hoidosta tulevaisuuden varalle. Sitä sovelletaan tilanteissa, joissa potilas ei kykene enää vammautumisen tai sairastumisen takia omaa tahtoaan ilmaisemaan. Hoitotahdossa ihminen voi esimerkiksi määrätä, että mikäli hän on vaikeasti tai parantumattomasti sairastunut tai vammautunut, ei häntä saa enää elvyttää tai tehdä sellaisia tutkimuksia ja hoitoja, jotka aiheuttavat ja pidentävät kärsimyksiä.

Mikä itsehallinto

Kuntamme saivat itsehallinnon kauan aikaa sitten. Itsehallinnosta on säädetty laissa. Sanotaan, että valtio ja kunta ovat tasavertaisia päätöksenteossa, siinä mielessä, ettei valtio voi päätöksillään kävellä kunnan yli. Sitähän itsehallinto tarkoittaa. Valtiota ja kuntaa ei voi kuitenkaan erottaa toisistaan, ne toimivat saman katon, eli Suomen lain alla. Suurin ero on kuitenkin se, että laki on valtion suurin kuntiin kohdistuva ohjauskeino. Myös muita ohjauskeinoja on, kuten valtionosuudet. Valtion ohjauksen määrän sanotaan  vaihdelleen ajasta toiseen.

Leikkaus tulevaisuudesta

Haluaako hallitus todella amputoida pienen maamme kehityksen, saada kansamme voimaan huonommin ja suurentaa terveyseroja maassamme entisestään. Hallituksen kaavailemat leikkaukset sotivat lainsäädäntöämme, ja etenkin tervettä järkeä vastaan.

Terveyserojen kaventaminen on yksi tärkeimmistä tavoitteista Suomessa ja se on ollut sitä jo useamman vuoden ajan. Terveydenhuoltolaissa (1326/2010), sekä Sosiaali- ja terveysministeriön strategisissa tavoitteissa mainitaan terveyserojen kaventaminen tärkeänä saavutettavana asiana. 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä